Bryssel2011

Naantalin kokoomusväki vieraili syyskuussa Ville Itälän kutsumana Brysselissä. Matka kesti neljä päivää ja sen aikana tutustuttiin Varsinais-Suomen Eurooppa-toimistoon, Euroopan parlamenttiin ja NATO:n päämajaan. Virallisten kohteiden lisäksi tutustuttiin opastetusti ja omatoimisesti Brysselin vilinään ja myös Brüggen kaupunkiin.

Varsinais-Suomen ja Turun yhteinen Eurooppa-toimisto sijaitsee aivan Brysselin keskustassa kaksikerroksisessa talossa vehreän puiston vieressä. Toimistossa työskentelee kaksi vakituista työntekijää ja muutama vaihtuva harjoittelija. Toimiston päällikkönä toimii Krista Taipale ja EU-suunnittelijana Suvi Hentilä.

-Toimiston tehtävänä on pääasiassa seurata Euroopan Parlamentin työskentelyä ja raportoida ajankohtaisista asioista Varsinais-Suomeen ja Turkuun. Lisäksi avustamme V-S Suomen alueen yrityksiä kaikissa EU:iin liittyvissä asioissa, kertoi EU-suunnittelija Suvi Hentilä toimiston työskentelystä.

Euroopan Parlamentin rakennukset Brysselin keskustassa ovat melko massiivinen ja vaikuttava näky. Kontrasti kaupungin vanhojen suurvaltakauden aikaisten kuninkaallisten rakennusten ja EU:n lasipalatsien välillä on melkoinen. Kaupunki onkin niin asukkaiden kuin rakennustenkin osalta todellinen läpileikkaus koko Euroopasta.

Europarlamentin jäsen Ville Itälä kertoi parlamentin työskentelyrytmistä, mikä muodostuu kuukauden sykleistä. Edelleenkin koko parlamentin väki matkustaa yhdeksi viikoksi joka kuukausi Strasbourgiin. Käytännössä tämä tarkoittaa 10 000 ihmisen siirtymistä paikasta toiseen ja tuhansien tavaralaatikoiden kuljettamista siinä samalla.

Ajankohtaisista asioista esiin nousi tietenkin Kreikan ja sitä kautta koko Euroopan taloustilanne. Itälän arvio Kreikan tilanteesta ei ollut kovin aurinkoinen, mutta toisaalta hän ei ymmärrä myöskään vakuuksien vaatimista Kreikan lainojen takaamisen yhteydessä.

-Historia ei tunne sellaisia tapauksia, että toinen maa olisi alkanut pakkohuutokaupata toisen maan maa- tai muutakaan omaisuutta. Vakuuskysymyksessä olisi hyvä muistaa myös se, että Suomella on itselläänkin valtavasti lainaa, eli joku muu voi tulla vaatimaan kohta meiltäkin takuita lainojemme vakuudeksi, Itälä  muotoili.

Itälän mukaan taloustilanne on jättänyt paljon ajankohtaisia EU-asioita varjoonsa. Esimerkiksi Itämeren rikkidirektiivi on parhaillaan käsittelyssä ja se uhkaa Suomen ulkomaankaupan kuljetuksia. EU:ssa kaavaillaan Itämeren alueelle tiukempaa rikkipäästöjen rajaa kuin mitä muualle Euroopaan on tulossa. Kaikenlisäksi rajoitukset eivät tulisi koskemaan Venäjää, koska se ei ole EU:n jäsen. Näin olisi vaarana Suomen tavaraliikenteen siirtyminen Venäläisille laivoille ja Venäläisiin satamiin.

Naton päämaja Brysselin lentokentän läheisyydessä muistuttaa enemmän Varissuon lähiötä kuin maailman suurimman sotilasmahdin tukikohtaa. Sotilaallisen karut olosuhteet ovat muuttumassa kuitenkin lähiaikoina, sillä tien toisella puolella kymmenet rakennusnosturit kertovat Naton uuden päämajarakennuksen mittasuhteista. Kaarihallia muistuttavan uuden päämajan pitäisi valmistua vuoteen 2015 mennessä.

Natossa työskentelee kaikkiaan 1700 ihmistä, joista 1200 on siviilejä. Suomen Nato-edustustossa työskentelee 22 henkilöä, joista 5 on sotilaita ja loput siviilejä. Edustuston tehtävänä on lähinnä seurata Naton päätöksentekoa ja arvioida mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Afganistanin operaation osalta Suomi on mukana varsinaisessa operatiivisessa työskentelyssä ja saa myös ajankohtaiset raportit. Muun toiminnan osalta Suomi on lähinnä hyvien henkilösuhteiden ja epävirallisen tiedonhankinnan varassa.

-Aika paljon tässä pitää istua kahvilla ja lounailla, kun yrittää saada tietoa siitä, mitä eri kokouksissa on keskusteltu. Tilanne on tietenkin erikoinen sikäli, että Suomi on mukana Naton työskentelyssä operaatiotasolla ja olemme standardisoineet puolustusvoimamme pitkälti Nato-yhteensopivaksi, mutta emme saa samaa tietoa kuin varsinaiset Nato-maat, kommodori Tapio Maijala kuvailee tilannetta.

Neljäpäiväinen Belgian vierailu päättyi ihastuttavaan Brüggen kaupunkiin. Keskiaikaisten rakennusten loistoa voi Brüggessa ihastella niin hevosvossikan kuin kanavaveneidenkin kyydistä. Kaupungin yli 100 suklaakauppaa, pienet viihtyisät ravintolat, luostarin puistikot ja toinen toistaan pienemmät mukulakivikujat saavat helposti uskomaan, että kyseessä on todellinen turistikaupunki. Sadattuhannet englantilaiset, hollantilaiset, saksalaiset ja ranskalaiset vierailevat Brüggessä vuosittain ja kaupunki elää turismilla. Naantalilaisittan Brüggestä olisi varmasti opittavaa ainakin kaiken vanhan arvostaminen ja ehkä myöskin keskusta-alueen rauhoittaminen kokonaan autoliikenteeltä.

 Teksti ja kuvat: Ville Vuorio